Linnalesken luxus arki-Vankila vierailut”Kyyneleesi kuivaa joku joka on päättänyt tehdä niin.

”Kyyneleesi kuivaa joku joka on päättänyt tehdä niin”

Olen huomannut elämässäni tietyn piirteen joka on ollut vahvasti läsnä aina.
Hyvät ajan on helvetin hyvä, pahat ajat helvetin huonoja.
Tunteet koetaan täysillä, ja myös täydestä tunteesta siirrytään toiseen hetkessä, aina kiidytetään nollasta sataan.
Ehkä kaikkien huonojen koettujen asioiden pahuus buustaa hyvien asioiden erinomaisuutta.
Ehkä juuri tuon takia eteen on tullut euforisen onnellisia, hysteerisen kauskoja ,kamalan koomisia ja unohtumattoman upeita hetkiä, ihmisia, tapahtumia ja asioita.Kolikolla on tosiaan myös kääntöpuoli.

Tuntuu että elämä yrittää pitää jotenkin tasapainossa, ikäänkuin kaikesta voimakkaaksi koetusta tunteesta, positiivisista tai negatiivisista joutuu
”maksamaan” vastakkaisella tunteella.
Kun olo käy katkeraksi elämää kohtaan, helpottaa tietää, että vaikka millaisessa kuralammikossa joutuisi elämässään kahlaamaan( nimim. kahlattu on, par aikaa kahlataan ja tullaan varmasti kahlaamaan tulevaisuudessakin), tulee tapahtumaan jotain niin uskomattoman ihanaa,että se olikin kaikki sen arvoista.
Ja lopussa todetaan, että paska reissu, mutta tulipahan tehtyä.

Kävin viikko sitten katsomassa miestäni taas vankilassa.Todella ahdistava, voimiavievä, katkeran suloinen tämänhetkisen elämäni kohokohta.
Se on todellakin kaikkien negatiivisten fiilisten arvoista. Se 40min. jonka saan kasvokkain , pleksin läpi, luurin kautta viettää hänen kanssa.
Kun näen sen kipinän joka mieheni silmissä syttyy, kun näkee mut tekee noista reissuista kaiken sen vaivan ja henkisen tuskan arvoista.
Yksi ”sydämmelle” ehkä vaikeimmista asioista mitä elämässä on, on se kun joudut jättämään ”hyvästit” ja kävellä pihalle sieltä vankilasta,
kun elämäsi rakkaus jää sinne, pitkäksi aikaa, etkä voi tehdä asialle mitään.
Asia on vain hyväksyttävä, paska on vain nieltävä!

Näin joulun alla, haikeat fiilikset väistämättäkin nousee pintaan,tulee erilainen joulu kuin moneen vuoteen väistämättäkin.Mieheni tietää, että rakastan joulua(täysin materiaalisista ja perinne syistä) vaikka sitä aikaa itse vihaakin, hän muistutti mua keskittymään jokavuotiseen ”joulu hössötykseeni” aivan kuin aina ennenkin, jotta saisin ajatuksiini jotain positiivista josta hän tietää, että nautin. Ihanan ajattevainen, huomaan, että kilpaa keksimme tapoja ilahduttaa toista. Kun todella rakastaa toista on mahdotonta ”voida hyvin”, kun tietää toisen voivan huonosti.Tässä tilassa on muitakin rajotteita kuin mielikuvitus, mutta onneksi mielikuvitus riittää pitkälle.Niinkin pieni asia kuin ”suukkojen” lähettäminen postikortissa voi kuulemma pelastaa päivän.(Suutelen punatulla suulla , huulen kuvat korttiin, suukko murheeseen!)

Ihana joulu lahja tärkeältä ystävältä , joka on mulle kuin veli.Käytännöllinen näin palelevalle tyypille!

-Otsikon lainaus on Ellinoora-Minä elän biisitä, todella voimaannuttava.
-Janette Tiki Ylikomi-

Perhe on pahin ja lähipiirinsä voi valita.

Perhe on pahin ja lähipiirinsä voi valita.Olen valinnut perheeni osaksi ”lähipiiriäni” ja ”lähipiiristäni” on tullut kuin perhettä.

Olen kirjoittanut paljon oman ympäristön luomisesta ja sen vaikutuksesta itseesi.Yksinkertainen kaava, joka toimii.Eliminoimalla elämästäsi negatiivisuutta tulee saamaan/saavuttamaan positiivisuutta, mitä se sitten kullekkin meistä on.Puhutaan sitten ihmisistä, tekemisestä, tekemättömyydestä tai visuaalisesta ympäristöstä, nämä muutokset, eliminioinnit”menetykset” tulevat täyttymään positiivisuudella ajan kanssa. Ei voi olettaa oman elämän ja -olon muuttuvan, jollei asioille tee mitään, tilanne on katkeransuloinen, mutta tuottaa hedelmää loppupeleissä, puhuu kokemuksen syvä rintaääni.

Aihe nousi mieleeni, sillä lähiaikoina varsinkin olen huomannut ja tullut todella kiitolliseksi lähipiiristäni ja näistä ihmisistä.Kai sen lähimmäisten tärkeyden todella huomaa viimeistään silloin kun eletään vaikeita aikoja.Herättää tunteista kiitollisuuden, kiitollinen olen myös siitä, että on oppinut löytämään hienoja hetkiä pienistä asioista ja ympärilläni olevista ihmisistä, kuten sanottu ”paistaahan se aurinko paska kasaankin”

Pikkusiskoni ja äidin kanssa siskon synttäri lunch;illa.

-Janette Tiki Ylikomi-

 

Linnalesken luxus arki -Week one-

Mietin, miten helvetissä saan uudesta ”omasta” arjesta kiinni.Miten ja mistä aloitan? Sitäpaitsi täytyykö mulla olla kaikki hommat hanskassa jo nyt?
Eikö mulla ole oikeutta olla surullinen, vihainen, katkera ja shokissa? Tunsin pienen paniikin kun tiedostin, etten todellakaan ole niin ”tilanteen tasalla” kuin luulisi,
tai kuuluisi olla.
Vitut, minä hoidan asiat jotka on hoidettava ja hoidan ne nyt omalla tavallani, en ennenkään ole muilta tunteisiini lupaa tai siunausta kaivannut, so why start now?
Täytyy hoitaa, asioita liittyen mieheni vangitsemiseen, tavaroiden pakkausta, hankaluuksia niiden perille toimittamisessa, vittumaisia poliiseja vailla
empatiaa, käytännöllisyyttä ja asioiden asiallista hoitamista puhumattakaan katkoksista informoinnissa, joka hankaloittaa näiden alkutoimien hoitamista.
Asemalla käydessäni vastassa oli suoranaista vittuilia, ikäänkuin viranomaiset jotenkin kostaisivat mieheni rikoksista myös mua.
Heti aamusta aivot pyörii kuin hyrrä, liikaa liikkuvia osia, suotakoon minulle pitkä aamu, lots of vanilla coffee and plenty of cigarettes.

Mitä muutakaan voisin tehdä?
Miten voisin tehdä mieheni lusimisesta mahdollisimman ”helppoa”?
Tätä asiaa en onneksi pohdi nyt ensimmäistä kertaa,tästä olemme mieheni kanssa keskustelleet ja oikeastaan minä tiedän tuohon vastauksen.
Kun olemme keskustelleet aiheesta mieheni kanssa, hän tapansa mukaan rauhoitti mua lohduttavilla, mutta viisailla sanoilla.
”Tilannetta sä et Janette pysty muuttamaan, mun oloa helpotat parhaiten sillä, että pidät itsestäsi huolen, kun tiedän, että olet kunnossa voin nukkua yöni rauhassa”,-M
Olen aika varma, että näin jokainen vankilaan lähtevä toivoisi puolisonsa tekevän, sillä voin kuvitella kuinka ahdistavaa onkaan kiven sisällä miettiä kuinka auttaisi
siviilissä olevaa rakastaan, kun oma vapaus on riistetty, siinä tulee muurit vastaan.
Mä aion pysyä kasassa, jos se on ainut asia mitä voin rakkaani voinnin eteen tehdä, voitte olla vitun varmoja, että näin teen.

Seuraavalta viikolta toivoisin ja odottaisin sitä, että tuo viranomaisten päätön säätäminen loppuis ja pääsisi kukin ”sopeutumaan” tilanteeseen, kun tilanne vakiintuisi ja selviäisi että mikä se tilanne nyt sitten oikeastaan  edes on.Hämmentyy pieni mieli.

Running away from troubles …

-Janette Tiki Ylikomi-

Kaikki on ihan hanskassa…aina kuitenkin välillä toinen hanska hukassa

Mun päivän kulku…noh meillä kaksihaaraisilla ei ole koskaan samanlaista päivää, oli se sairaus sitten kuinka hanskassa, niin aina on vähintään se toinen hanska hukassa.Nyt kaikille sielun veljilleni ja siskoilleni vinkki jolla aina itse lohduttaudun.Huumori. Ilman sitä ei tästä  elämästä selviä hengissä.Se paska olo ei kestä ikuisesti, ikävä kyllä sama pätee siihe loistavaankin oloon, mutta ikinä ei ole ainakaan tylsää! Tapananihan on aina etsiä se timantti sieltä paskakasasta vaikka henki lähtisi. Sillä olen aikoja sitten päättänyt, että elämä on liian lyhyt itsesäälissä  rypemiseen varsinkin tämän kaksisuuntaisen kansssa, koska sehän ei lähde koskaan pois, ei edes kulumalla.

Tällä lookilla uutta blenderiä ostamaan, saattoi käteen tarttua jotain muutakin

Blenderi haettu, pääse tekemään kunnon hedelmäpommeja, miehet, naisen huulille saa hymyn loppupeleissä melko helposti !

Kun kuvittelen itseäni vuosien päästä muistelemassa menneitä aikoja, tunnen tietynlaisen turvan tunteen, sillä tiedän, ettei ainakaan yksi pahimmista peloistani toteudu.Puhun siis tylsyyden pelostani. Tarkoitan siis sitä, että olisi kamalinta katsoa elämäänsä taaksepäin ja todeta, että helvetti..elämänihän on ollut TYLSÄ. Ruma sana, inhottavin tunne. 

Vaikka sitä on joutunut kokemaan rujoja, rajuja, raakoja ja rankkoja asioita en silti muuttaisi mitään, sillä ilman menneisyyttäni en olisi juuri tässä, juuri tälläinen ja juuri näiden ihmisten seurassa. Suosittelen siis positiivista ajattelutapaa ja huumorilla yrittäen etsiä niitä ”hyviä” asioita tästä suoraansanottuna kamalasta taakasta.Eihän tästä ilman sitä huumoria selviä, no fucking way!  Ja tiedän omasta kokemuksesta, että tuota positiivista ajattelutapaa pitää harjoitella itsetutkiskelun avulla, joka saattaa kestää vuosia, ja no itseasiassa jos haluat voida hyvin ja elää mahdollisimman ”normaalia” elämää itsetutkiskelu ei lopu koskaan…kunhan ei tämä elämä mene liian normaaliksi, sehän olisi hirveämpää kuin tämä sairaus 😉 Mustan huumorin omaavat selviävät tästä ja pääsee niin sanotusti bipon niskan päälle, belive me its better to be on the top than bottom , thats the way to have control.

-Janette Tiki Ylikomi

Eliminioi, paranna elämänlaatuasi!

Pientä tarkennusta siis…
Suosittelen kaikille eliminoimaan kusipäiset ihmiset elämästään, paranee meinaan tuo elämänlaatu huomattavasti!
”Mielummin yksin kuin huonon kaverin kanssa”, allekirjoitan tuon aivan täysin, eikä tässä onneksi joudu aivan
kuitenkaan yksin olemaan, sillä kyllä täältä löytyy helmiäkin sikojen seasta.
Lähipiirinsähän voi kukin itse valita.
Läheisteni tuki on ollut aivan mahtavaa.
Varsinkin näin elämänmyrskyjen aikoina sen todella huomaa ja tiedostaa.
Mut täyttää valtava kiitollisuuden tunne, että mun ympärillä on näin mahtavia vilpittömiä, sydämmellisä, rehellisiä ja
aitoja, aidosti välittäviä ihmisiä.
Kerrankin näin, niin ympäristö, kuin ihmiset ympärilläsi vaikuttavat oloosi ja mielialaan.
Mustavalkoisten lasien läpi kun katsoo on perus onnellisuuden kaava melko yksinkertainen.
Eliminoi elämästäsi negatiivinen jätä jäljelle vain positiiviset asiat ja jos niitä ei ole , luo niitä!
No elämähän ei ole mustavalkoista joten jokainen tiedämme, ettei tuo ole niin yksinkertaista kuin
miltä sain sen kuulostamaan, mutta ajattelisin näin, että kun tuolla kaavalla lähtisi toimimaan, ei ainakaan tulisi
lisättyä elämään enempää negatiivisuutta, vaan päin vastoin yrittäisi täyttä nuo aukot positiivisilla asioilla mitä
ne sitten itse kullekkin ovat.

En olisi muutama vuosi sitten ikinä uskonut kuinka onnelliseksi ja kiitolliseksi voivat arkiset asiat tehdä kun ne saa
jakaa sen oikean tyypin kanssa.
Niinhän sitä sanotaan, ettei ihminen osaa arvostaa tarpeeksi niitä asioita mitä hänellä on ennen kuin se viedään
häneltä pois.
Pitkiä katseita ja syviä kosketuksia toivoen voivani pitää sen hetken ikuiseksi.
Läheisyyttä ja läsnäoloa ei voi pullottaa ja säilöä, ei voi vaikka kuinka yritän.

SOAKED in luxury -niittiset nahkahanskat ovat hyvännäköiset ja lämpimät. Juurihan neuvoin luomaan positiivisuutta itsensä ympärille ,tee se vaikka upeilla asusteilla, tyyli on vapaa 😉

-Janette Tiki Ylikomi-

Kaksisuuntainen mielialahäiriö-It takes two to tango

Viikonkin ”irtiotto” hyviksi todetuista, ja tämän sairauden kohdalla välttämättömistä rutiineista voi
saada jo vuosia tasapainossa olleen ihmisen kokemaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön ruoskaniskut ja kovaa.
Vuosien taistelu siitä, että kumpi määrää elämästäsi, sinä vai sairautesi voi kirjaimellisesti romuttua viikossa,
ja huomaat yhtäkkiä olevasi kävelevä ihmisraunio jota selittämättömät tunteet riepottelevat kuin pientä sätkynukkea.
Yhtäkkiä olet taas vailla minkäänlaista kontrollia.
Itse päätin, että tätä tangoa en suostu tanssimaan enään koskaan.
Time to take back control.

Kun tietoisesti päätin irtaantua rutiineista valvomalla öitä, juomalla muutaman oluen ja venyttämällä lääkkeideni
ottoa, en todellakaan osannut aavistaa, kuinka päälaelleen elämäni menisi.
Myönnän, että silloin ajattelin, että en jaksa elää sairauteni rajoissa, vaan tahdoin istua iltaa aamuun ja nauttia
muutaman oluen jos minusta siltä tuntui.
Näin jälkikäteen ajateltuna, ei mitkään illanistujaiset ole mielenterveyden menettämisen arvoisia.Nyt sitten keräillään palasia, mutta kyllä tästä taas selvitään, ainahan on selvitty.

-Janette Tiki Ylikomi-

Aika raa’an rehelliseen totuuteen , mikään ei ole tabu.

Yleensä aina blogeissa ynnä muissa foorumeissa , puhutaan ja kirjoitellaan vain siitä kuinka ihanaa on elämä ja kaikki mikä siihen liittyy.Miksi kaikki negatiiviset elämän myrskyt koetaan vaikeiksi ja kiusalliksi puheen aiheiksi? Luulen, että tämä johtuu siitä, että ihmiset kokevat häpeää heille sattuneista asioista, ehkä he kokevat siitä kertomisen jollain tavalla nöyryyttäväksi. Itse ajattelen asian niin, että olen helvetin kyllästynyt sellaiseen hissutteluun jossa ei hiiskutakkan mistään negatiivisesta. Kulissi kunnossa, joten kaikki ihan hiton jees jees jees. Kuinka kyllästynyt voin olla teeskentelyyn, juurikin sen takia olen itse päättänyt, että aion olla raa’an rehellinen, niinkuin olen blogissani pyrkinyt olemaan. Jonkunhan on aika ottaa aiheeksi niitä rankkojakin aiheita. Itse sairastan kaksisuuntaistamielialahäiriötä, se ei ole ollut mikään salaisuus.Alussa kun se diagnosoitiin ja sain tietää, että tämä on kokoloppuelämän kestävä sairaus. Muistan miettineeni ensin, että helvetti eikö tämä helvetti siis lopu koskaan. En ollut todellakaan kovin avoin asiasta, sillä sitä jollain tapaa häpesi, ehkä nuori ikäni(13) liittyi myös asiaan ja se, että en tiennyt aiheesta juuri mitään ja en osannut vielä käsitellä ja hallita omaa sairauttani. Vuosien kovan työn ja syvän itsetutkiskelun jälkeen olen oppinut tuntemaan itseäni ja siinä sivussa sairauttani jota olen oppinut hallitsemaan, enään kaksisuuntainen ei kontrolloia elämääni vaan minä kontrolloin sairauttani.

Toki kaksisuuntainen vaikuttaa mun elämään, sitä en voi kiistää. Elämän täytyy olla todella säännöllistä. Lääkkeet täytyy ottaa samaan kellonaikaan , jonka jälkeen täytyy viimeistään parin tunnin sisään mennä nukkumaan. Tämä oikeastaan tärkein, mutta olen huomannut tämän kuluneen vuoden aikana, että säännölliset terveelliset ruokailutavat sekä urheilu auttaa pitämään sairauden kurissa. Treenaaminen,lenkkeily ja uiminen ovat rikastattuneet mun elämää valtavasti , ja todella nautin siitä. Itsevarmuutta ja hyvän olon saa kun voitat itsesi. Siitähän tässä kaikessa on kysymys , itsensä voittamisesta.

Kerron nyt, että treenaan kilometrin yhteenputkeen uintia varten , vähän on vielä matkaa, 875m on tällä hetkellä oma ennätys, mutta kyllä sinne tavoitteeseen vielä päästään , aika lähellä ollaan jo. Uiminen käy oikeasti hyvästä treenistä  , sammakkoa kun ui, on koko kropan lihakset käytössä. Olat, hauikset, ojentajat, yläselkä, keskikropan isot lihakset, pohkeet ja reidet. Olen huomannut, että koko keskikroppa on kokoajan piukeana, joten samalla saa keskikroppakin kyytiä kunnolla. Mulla on ollut ongelmia tämän notkoselkäni kanssa ja uiminen on luultavasti vahvistanut selkä lihaksiani , ja kärsin selkä säryistä huomattavasti vähemmän kun aikaisemmin. Fucking love it!!!

-Janette Tiki Ylikomi-

Dreams ,visions and illutions 9.4.2013

Mielenkiintoista lukea omia , muistiinpanojani ja nuoren mieleni saloja , tämän tekstin kieltämättä pystyn
vielä tänäänkin puhtaalla omallatunnolla allekirjoittamaan.
Olen 2010 vuodesta asti , kirjoittanut uniani ylös , tulkiten niitä. Näin opin tuntemaan itseäni sekä
sairauttani , joka on osa minua ja tulee olemaan.
Rehellisesti ilman helvetin syvää vuosien itsetutkiskelua eri keinoin , en todellakaan olisi tässä pisteessä kuin
nyt.
Käyttämäni keinot toki vaati veronsa , mutta maksoin ne ilolla , sillä mikään ei ole niin arvokasta kuin tuntea
olonsa kotoisaksi omassa kehossa ja omassa mielessä.
Tiedän miltä tuntuu pelätä mieltään , tässä maailmassa ei onneksi mitään muuta pelättävää loppupeleissä
olekaan kuin oma mieli.

Dreams visions and illutions of Tiki 9.4.2013

”You are only as pure as yor darkest secret’

Huonoimmille hetkillesi löytyy yksi hetki , joka olki kaiken sen arvoista.
Jos et näe sitä , silmäsi eivät ole auki.

Kateus , tuo tunteista turhin.
Ei toisen onni ole sulta pois , eikä sun onni muilta verota.

Elämäsi laatua ei mitata maallisella omaisuudella , se kaikki on katoavaista.
Sielusi rauhaa ja toivoa onnellisemmasta huomisesta ei voi huuhtoa pois tulva , eikä tuli sitä savuksi muuta.
Ainut asia joka säilyy läpi kaiken rujon paskan , periaatteesi.

-Janette Tiki Ylikomi